Atleettinen älykkyys – Taitoa liikkua kokonaisvaltaisesti

Atleettisuus ei ole pelkkää nopeutta, voimaa tai kestävyyttä. Se on kykyä hahmottaa kehoa tilassa, reagoida ympäristöön, mukautua muuttuviin tilanteisiin  ja ennen kaikkea liikkua älykkäästi. Tätä kutsutaan atleettiseksi älykkyydeksi.

Vielä 30-50 vuotta sitten arki itsessään tarjosi liikettä kaikissa suunnissa ja tasoissa. Lapset kiipeilivät puissa, juoksivat epätasaisilla alustoilla, rakensivat majoja, ja aikuisetkin tekivät fyysisesti monipuolisempaa työtä. Aikuiset näyttivät esimerkkiä ja lapset apinoivat kuten kuuluukin.

Liike syntyi leikistä, sisäisestä tarpeesta ja ympäristön monimuotoisuudesta. Harjoittelu täydensi liikettä – ei korvannut sitä.

Nykypäivänä tilanne on toinen. Suurin osa meistä liikkuu vain vähän ja kun liikumme, teemme sen usein toistuvasti samalla tavalla: istumme salilaitteessa, kävelemme asfaltilla, teemme kolmen liikkeen kuntopiirin jonka jälkeen ajamme autolla kotiin istumaan sohvalle.

Liikkeen laatu ja suuntautuneisuus on kaventunut. Tämä yksipuolisuus haastaa kehoa tavalla johon emme ole tottuneet – ei varsinaisesti ylikuormittamalla vaan alikuormittamalla hermostollisesti ja motorisesti.

Arjen yksipuolisuus on pääsyy siihen, miksi miksi nykyaikainen harjoittelu EI voi olla pelkkää lihaskuntoa tai kestävyystreeniä. Tämän vuoksi vuonna 2025 ihmisten ei kannattaisi enää käyttää laitteita kuntosalilla ensisijaisena vaihtoehtona.
Ei siksi, että ne eivät toimi voiman ja lihasmassan kehittämisessä, vaan siksi että ne eivät kehitä niitä perustason liikkumistaitoja, jotka vielä laitteiden kulta-aikaan 80-90 -luvulla oli lähes itsestäänselvyys. Enkä sano tätä haukkuakseni laitteita, vaan korostaakseni "nykyihmisen tarpeita" jotka ovat muuttuneet nopeasti. 

On tietty “atleettinen perustaso” joka vielä muutama vuosikymmen sitten saavutettiin lähes ilman sen suurempaa panostusta. Ei tokikaan jokaisen kohdalla, mutta yleisellä tasolla kylläkin. Lapset kehittyivät aktiivisen leikin kautta. 

Nykypäivänä tilanne on toinen ja ainoa tapa pitää huolta, että lapsista tulee motorisesti kyvykkäitä nuoria on pitää huolta että jos arki ei tarjoa riittävää stimulusta, silloin yksipuolinen tekeminen tarvitsee rinnalleen liiketaitojen laaja-alaista kehittämistä harjoittelun avulla. Tämä on yksi syy, miksi harjoitteluun on alkanut tulla erilaisia vaihtoehtoja klassisten maastanosto-kyykky-leuanveto -ohjelmointien rinnalle. Kyllä, osa tästä on markkinointia, mutta jos skipataan käärmeöljykauppiaat, jäljellä jäävät ne, jotka ovat ymmärtäneet tilanteen muuttuneen. Lapset eivät osaa enää juosta takaperin, nuoret eivät pääse kyykkyyn ja jo 30 -vuotiaat ovat menettäneet kyvyn adaptiiviseen liikkumiseen. 

Harjoittelussa tulee olla rytmiä, tasapainoa, koordinaatiota, kehonhallintaa ja reaktiokykyä. Tarvitsemme harjoittelua, joka herättää hermoston, haastaa kehon eri tasoissa ja suunnissa – ja ennen kaikkea opettaa liikkumaan älykkäämmin.

Atleettinen älykkyys ei ole vain urheilijoiden ominaisuus. Se on taito, jota jokainen meistä tarvitsee. Se on lopulta kaikkein paras tapa ehkäistä loukkaantumisia, se parantaa suorituskykyä ja tuo liikkeeseen iloa. 

Kyse ei ole vain siitä, kuinka vahva olet – vaan siitä, mitä kehosi osaa tehdä sillä voimalla.

Huippu-urheilu ei ole kaikille, mutta terve asenne liikkumista kohtaan sitä vastoin tulisi olla

Pienenä kansana meillä tulisi olla tehokas tapa tunnistaa se vähimmistö jotka ovat geneettisesti erityisen lahjakkaita. Tämä ei ole eriarvoistamista, vaan itse asiassa vähemmistön huomioimista, sillä vain vähemmistöstä voisi koskaan tulla olympiatason urheilijaa.  Keskiverto ihminen ei ole kovin nopea, vahva, notkea, tai ketterä, mutta tämän ei tarvitsisi tarkoittaa sitä, että iso enemmistö on hitaita, heikkoja, jäykkä ja kömpelöitä.

Kyvyn tunnistaa huiput rinnalla, meillä tulisi olla mahdollisuus tarjota liikkumisen vaihtoehtoja terveessä ilmapiirissä kaikille. Iso osa tulevista huippu-urheiljoista tulee itse asiassa niistä, jotka eivät ole “luonnonlahjoja”. Heidän kehittyminen vaatii enemmän aikaa, mutta lopulta saavuttavat saman tason määrätietoisella tekemisellä kuin jo lapsena luonnollisen hyvät yksilöt. 

Oleellista tässä ei ole huippu-urheilu, vaan se, että tämä kehittäisi ja mahdollistaisi sen, että lapset ja nuoret kehittävät atleettista älykkyyttään, eli kykyä liikkua monipuolisesti. Myöhemmin pieni osa heistä haluaa jatkaa huippu-urheilussa, iso osa harrastaa oman ilon vuoksi ja täydellisessä maailmassa myös loput arvostaisivat liikkumista siinä määrin, että pitäisivät huolta aktiivisuudestaan ilman sen kummempia tavoitteita. 

Atleettinen älykkyys yhdistää motoriset kyvyt kokonaisvaltaiseksi liikkeeksi

Atleettinen älykkyys tarkoittaa kehon kykyä toimia älykkäästi, tehokkaasti ja monipuolisesti muuttuvissa tilanteissa. Se ei synny sattumalta – se rakentuu motorisista kyvyistä, jotka yhdessä muodostavat pohjan liikkeelliselle taidokkuudelle.

Nykypäivän yksipuolistunut liikkuminen ei kehitä näitä kykyjä automaattisesti. Siksi harjoittelun on oltava tarkoituksenmukaisesti monipuolista.

Katsotaan, mikä rooli keskeisillä motorisilla kyvyillä on atleettisuudessa:

🟩 Voima – Perusta kaikelle liikkeelle

Voima mahdollistaa liikkeen tuottamisen ja hallinnan. Ilman riittävää voimaa keho ei voi jarruttaa, työntää, hypätä tai suojata itseään. Konsentrisen voimantuoton lisäksi voimaharjoittelussa tulisi korostaa eksentristä voimantuottoa ja isometrista hallintaa jotka ovat tärkeitä suorituskyvyssä, kehonhallinnassa ja vammojen ennaltaehkäisyssä.

🟦 Nopeus – Kyky reagoida ja tuottaa liikettä hetkessä

Nopeus ei ole vain sprinttiä – se on kykyä reagoida ärsykkeisiin ja siirtyä nopeasti ideasta toimintaan. Hyvä atleetti liikkuu ripeästi mutta hallitusti, mikä vaatii hermoston virkeyttä ja liikkeen taloudellisuutta.

🟨 Notkeus  – Laaja liikealue mahdollistaa vapaan liikkeen

Ilman riittäviä notkeusominaisuuksia, voiman ja nopeuden kapasiteetti jää usein hyödyntämättä kaikessa potentiaalissaan. Notkeus ei ole vain kudosten venyvyyttä, vaan oikein toteutettuna kykyä kontrolloida laajaa liikealuetta aktiivisesti ja turvallisesti.

🟪 Koordinaatio – Hermoston ja kehon yhteispeli

Koordinaatio tarkoittaa kykyä yhdistää liikkeitä tarkoituksenmukaisesti. Se sisältää mm. tasapainon, rytmitajun, kehonhallinnan ja reaktionopeuden. Hyvä koordinaatio erottaa mekaanisen suorittajan taitavasta liikkujasta.

🟥 Kestävyys – Kyky säilyttää laatu ja toimintakyky ajan myötä

Kestävyys ei ole vain hengästymistä, vaan kykyä ylläpitää laatua toistuvissa tai pitkäkestoisissa liikkeissä. Se vaikuttaa myös palautumiseen, keskittymiseen ja epäsuorasti myös loukkaantumisalttiuteen.

🟧 Ketteryys – Dynaaminen yhdistelmä tehontuottoa ja koordinaatiota

Ketteryys tarkoittaa kykyä muuttaa liikesuuntaa tehokkaasti ja hallitusti. Se vaatii nopeaa voimantuottoa, koordinaatiota, mukaan lukien tasapainoa. Ketteryys on tärkeä taito pelinomaiseen ja arvaamattomaan liikkumiseen, joka korostuu monissa urheilulajeissa.

Atleettinen älykkyys on kokonaisvaltaista liikeosaamista

Yksi kyky ei riitä ja liian aikainen erikoistuminen johtaa usein siihen, että urhelijan kropasta tulee vamma-altis vaikka omassa lajissa taidollinen ja tekninen tekeminen olisikin huippuunsa viritettyä.

Atleettisuus syntyy siitä, kuinka hyvin keho yhdistää nämä motoriset kyvyt tilanteen vaatimalla tavalla. Siksi moderni harjoittelu ei voi olla pelkkää maksimivoimaa tai kestävyyttä, vaan sen tulee kehittää kehoa monipuolisesti ja hermostollisesti haastavasti.

Atleettinen älykkyys on taito liikkua laadukkaasti – ja se on jokaisen, ei vain urheilijoiden, ulottuvilla.

Atleettisesti älykäs ihminen tunnistaa myös muut tarpeet, kuten järkevän ravitsemuksen ja antaa keholla tarvittavat ainesosat optimaaliselle palautumiselle.