Kuinka ympäristömme on muuttanut kehoamme – miksi se alkaa näkyy liikkumiskyvyssä ja terveydessä?

Viimeisen puolen vuosisadan aikana arkemme on muuttunut enemmän kuin monella edeltävällä sukupolvella yhteensä. Teknologia, kaupungistuminen ja työn luonteen muutos ovat helpottaneet elämäämme – mutta samalla vieneet meiltä paljon huomaamatta. Samalla ympäristö jossa liikumme, on yksinkertaistunut. Keskiverto ihminen liikkuu nykyään vain tasaisella, joskin onneksi patikointi luonnossa on yleistynyt. 

YKSILÖ - YMPÄRISTÖ - TEHTÄVÄ

Klassisessa mallissa "liikkumisen evoluutioon" vaikuttaa yksilön lisäksi ympäristö jossa elämme ja tehtävät joita kohti liikumme.  Ennen ympäristö määritteli vahvasti tehtävät ja muulle tekemiselle jäi vähemmän aikaa, jos lainkaan. Etenkin jos mennään vuosisatoja taaksepäin. 

Vuosikymmenten edetessä ympäristö on muuttunut ja koska ihmisten pakolliset tehtävät ovat vähentyneet radikaalisti, tämä on mahdollistanut myös modernin harjoittelun mukaan tulemisen, joka on tuonut mukanaan paljon hyvää, kuten harjoittelun vaihtuvuus, spesifisyys ja sopivien progressioiden kehittäminen. 

Ainoa haaste tässä on se, että ne ovat käytännössä vapaaehtoisia. Liikkuminen oli ennen välttämättömyys ympäristön ja tehtävien näkökulmasta. Nykyään se ei enää ole sitä, mutta yksilötasolla mikään ei ole muuttunut. 

Ihminen on luotu liikkumaan ja vaikka ympäristö, sekä siellä toteutettavat tehtävät ovat muuttuneet radikaalilla tavalla ja evoluution näkökulmasta räjähdymäisesti, ihmisen tarpeet eivät ole muuttuneet lainkaan. 

Asiaa voisi lähestyä monesta eri tulokulmasta, mutta lopputulos on käytännössä aina sama:

Jos tarkastelemme voiman 7 komponenttia (magnitude, rate, direction, location, duration, frequency, variability) tämän päivän ympäristön näkökulmasta, näemme selkeitä muutoksia, jotka saattavat olla yksi syy elintapasairauksien, heikentyneen liikkuvuuden ja tuki- ja liikuntaelinongelmien lisääntymiseen.

1. Magnitude – voiman suuruus

• Ennen: 1970-luvulla monen arkipäivä sisälsi raskaita kauppakasseja, polttopuiden kantamista, lumen kolaamista tai käsityötä. Lapsilla koulumatka saattoi olla kilometrien kävely tai pyöräily.

• Nyt: Moni kantaa korkeintaan läppärilaukkua tai puhelinta. Kauppakassit kulkevat autolla kotiovelle ja robotti-imuri hoitaa siivouksen.

• Mitä tapahtuu kehossa: Kun kuormitus jää pieneksi, lihasmassa ja luuntiheys vähenevät, mikä altistaa osteoporoosille ja sarkopenialle - samalla kun kehonhallinta heikkenee. 

2. Rate – voiman tuottamisen nopeus

• Ennen: Pihaleikit, maatilatyöt ja urheilupelit vaativat nopeita reaktioita ja räjähtävää voimaa – pallo ilmassa, karannut eläin, liukas rinne.

• Nyt: Harva kohtaa tilanteita, joissa täytyy spurtata, loikata tai reagoida sekunnin murto-osassa.

• Seuraukset: Hermolihasjärjestelmä menettää kykyä tuottaa voimaa nopeasti, mikä heikentää tasapainoa ja lisää kaatumisriskiä iän myötä.

3. Direction – voiman suunta

• Ennen: Arjen askareet ja työt sisälsivät liikettä joka suuntaan – kyykistymistä, kiertoa, kurottelua ylös ja alas.

• Nyt: Liikkuminen on usein suoraviivaista ja toistuu samoissa kulmissa: kävely tasaisella, istuminen tietokoneella, kuntosalilla saman liikeradan laitteet.

• Seuraukset: Liikkuvuus heikkenee, liikelaajuudet kapenee ja kudosten kestävyys etenkin epätavallisissa suunnissa heikentyy → loukkaantumisriski kasvaa.

4. Location – missä voima vaikuttaa

• Ennen: Epätasainen maasto, paljasjaloin kulkeminen ja vaihtelevat työasennot kuormittivat tasapainoisesti koko kehoa, myös pieniä tukilihaksia.

• Nyt: Tuki- ja liikuntaelimistön kuormitus keskittyy samoille alueille – esimerkiksi istuessa pitkiä aikoja paikallaan ja seistessä paikoillaan tasaisella alustalla

• Seuraukset: Epätasapainoinen lihastyö lisää ylikuormitus- ja vajaakäyttöongelmia.

5. Duration – kesto

• Ennen: Päivittäinen fyysinen aktiivisuus saattoi kestää tuntikausia – kävelyä, työtä ulkona, leikkejä pihalla.

• Nyt: Liikkuminen voi olla 30–60 minuutin intensiivinen treeni ja loput päivästä istumista.

• Seuraukset: Kestävyyskunto ja tukikudosten kestävyys heikkenevät vaikka osalla saattaa jokin spesifi ominaisuus ollakin korkealle viritetty

6. Frequency – toistuvuus

• Ennen: Liikettä tuli vähän väliä päivän aikana – marjat kerättiin kumartuen, vesi kannettiin kaivosta, lapset leikkivät useaan otteeseen.

• Nyt: Yksi liikuntasuoritus saattaa olla ainoa aktiivinen hetki, ja passiiviset tunnit kumoavat osan sen hyödyistä.

• Seuraukset: Kehon aineenvaihdunta ja kudosten kuormitustasapaino eivät pysy optimaalisina.

7. Variability – vaihtelevuus

• Ennen: Työtehtävät, sääolosuhteet ja liikkumisen muodot vaihtelivat päivittäin.

• Nyt: Moni tekee samaa liikettä samalla alustalla ja samalla välineellä päivästä toiseen. Moderni kuntosaliharjoittelu on aivan liian yksipuolista kun huomioidaan miten yksipuolisesti nykypäivän ihmiset liikkuvat. Vielä 70-80 -luvulla asia oli eri ja silloin jo valmiiksi fyysisesti raskaan arjen päälle oli jopa luontevaa tuoda kuntosalileitteita jotka vähensivät tarvetta kontrolloida koko kehoa. 

• Seuraukset: Kudosten ja hermoston sopeutumiskyky kapenee, jolloin pieni muutos ympäristössä voi johtaa hallinnan heikentymiseen, tai menettämiseen, joka saattaa johtaa rasitusvammaan.

Mitä tämä tarkoittaa meille nyt?

Kun käytännössä kaikki voiman komponentit ovat kaventuneet – vähemmän voimaa, vähemmän nopeutta, vähemmän suuntia, vähemmän kestoa, vähemmän toistoa ja vähemmän vaihtelua – seurauksena on kokonaisvaltainen liikkumiskyvyn ja terveyden heikkeneminen.

 Ratkaisu ei ole palata 70-luvulle, vaan tuoda takaisin liikkeen monipuolisuus nykyiseen arkeen:

• Lisää monisuuntaista liikettä (kurottelu, kierto, epätasainen maasto)

• Sovi itsellesi “liikehartauksia” pitkin päivää jolloin olet itse asiassa valmiimpi silloin kun menet työpäivän jälkeen tekemään varsinaisen harjoituksen. 

• Haasta hermolihasjärjestelmä monipuolisesti, myös nopeilla ja räjähtävillä liikkeillä ilman sen suurempaa syytä, esimerkiksi juoksemalla rappuset ylös. 

• Vaihtele liikkumisympäristöä ja -välineitä - pidä ensinnäkin huolta että työpisteeltäsi löytyy muutamia simppeliä välineitä kuten kahvakuulia, Movement Stick tai vastuskuminauhoja 

💬 Lopuksi: Ympäristö on muuttunut eikä paluuta ole – kehomme reagoi siihen. Kysymys kuuluu: MIHIN SUUNTAAN MUUTOS TAPAHTUU? 

Muutammeko tapojamme nyt, vai annammeko tämän trendin jatkua ja otamme vastaan kaiken sen mitä se varmuudella tuo tullessaan?